Mervi Karhunen, Laura Mela

Kesä jatkuu

Den oavbrutna sommaren

A Continuous Summer

1.2. – 12.2. 2006

Mervi Karhunen:

Valo puiden latvoissa. Kaikki on elossa, kaikki hengittää.

Olen maalannut kokemuksiani kesästä, joka  jatkuu läpi vuodenaikojen, ohi aikojen ja maisemien.

Ljus i trädtopparna. Allting lever, allting andas.

Jag har målat mina erfarenheter av sommaren som  fortsätter  genom årstiderna, genom  tiderna, förbi skiftande landskap.

Light coming through the branches of the trees. Everything is alive, everything breathes.

I have painted my experiences of  a summer that goes on through the seasons, through times, past changing landscapes.

Laura Mela:

Otetaanpa esimerkiksi suomalainen kesäidylli. Luonto vapautunut talven puristuksista, kasvit ja eläimet lisääntyvät ja kasvavat taas. Joka puolella pientä elämää tapahtumassa.

Meidän aikanamme ensimmäistä kertaa historiassa näyttää todennäköisimmältä maailmankuva, jonka mukaan elämä ylipäätään on hauras ja epätodennäköinen asia. Kaikki tämä elämän kuhina, kaikki värit, rytmit, muodot ja liikkeet ovat mahdollisia vain mitättömässä osassa maailmankaikkeutta.

Vuodesta toiseen esiin ryömivän pienen elämän kunniaksi.

Låt oss ta till exempel den finska sommaridyllen. Naturen har lösgjord sig från
vinterns stryptag, växter och djur har vaknat till och börjat föröka sig,
överallt spirar livet.

Första gången i mänsklighetens historia visar sig en värdsbild åt oss
enligt vilken livets existens är skör och osannolik. Allt detta liv som
myllrar, alla färger, former, rytmer och rörelser är möjliga bara i en försvinnande liten
del av förhållandena som finns representerade i världsalltet.

Till det lilla livet som kryper fram år efter år, till och med här vid
möjligheternas gräns.

Let us take for example the idyllic concept of Finnish summer. Nature freed at last of winter's grip, plants and animals fervently growing and reproducing themselves, life taking place allover, for a short while.

For the first time in the history of mankind we are confronted by a view of life as a fragile and improbable thing.  All this swarming, all colour, rhytm, form and movement is possible only in an insignificant fraction of the universe.

To the honour of everything that tenaciously creeps forward, year after year, to continue their unlikely task.