Jätkä 1
Maria Ångerman,
The dead walk side by side with the living
18.6. - 3.7.2016

The dead walk side by side with the living

Maria Ångerman
The dead walk side by side with the living
Galleria Huuto Jätkäsaari, Jätkä 1
18.6.-3.7. 2016

Galleria Huuto on kiinni juhannuksen 24.-26.6.

Kuolleet kävelevät rinnakkain elossa olevien kanssa -teos kutsuu katsojaansa uppoutumaan rinnakkaisiin mutta kuitenkin erillisiin maailmoihin, riippuen siitä, mihin projisoinnin huomio ensimmäiseksi kiinnittyy. Teoksen kolme projisointia ja niiden kuvaamat maailmat eivät ole missään tietyssä järjestyksessä: yhdessä tarkastellaan läheltä inhimillisen/eläimellisen elämän yksityiskohtien kerääntymistä yhteen; toisessa esitetään raukeampia yksityiskohtia kahdesta simpanssista siistimässä itseään ja toisiaan; kolmannessa puolestaan epäsuora, sattumanvarainen ja runollinen selostus ei näytä kuuluvan yhteen ruudulla näkyvien ihmis- ja eläinmaailman yksityiskohtia esittävien lähikuvien kanssa. Installaation rajaamia alueita määrittävät erityiset merkitsijät ja polut, joita kehitellään binääristen jaotteluiden kautta, joista lopulta tulee toisiinsa kietoutuneita vastakohtia.

Näistä jaotteluista ensisijainen on ihmisen ja eläimen välinen vastakkainasettelu, mutta installaatio nostaa esiin myös muita tähän liittyviä vastakohtaisuuksia. Yksi näistä on kielen ja hiljaisuuden välillä: suurinta osaa installaatiota taustoittavat luonnonäänet, kunnes irrallinen ja tahattoman poeettinen kieli purkautuu yhdelle projisoinnille. Toinen vastakohtaisuus syntyy tylsyyden ja täydellisen keskittymisen välille, kun yhdellä ruudulla esitetään jännittyneitä ihmisiä ja toisella rauhallisen tyytyväisiä, siistiytyviä simpansseja. Teoksessa viitataan myös kosketeltavuuden ja läheisyyden kokemukseen maailman kanssa ja toisaalta välittyneeseen tai vieraantuneeseen etäisyyteen ja eroon. Myös vastakohtaisuuk-sista kauhein, elämän ja kuoleman välinen erottelu, on läsnä teoksessa. Tämä vastakkainasettelu on erottamaton osa sitä arvoa, joka elämälle itsessään annetaan – elämälle, jota Ångermanin installatio käsittelee jatkuvasti alisteisena biopoliittiselle hallinnalle, samalla kun ihmisten ja eläinten ympäristöt sekä sulautuvat yhteen että asettuvat vastakkain.

Koko installation läpäisee ajatus siitä, että ihmisyys ja eläimellisyys nojaavat toinen tosiinsa. Vaikka ne määritelläänkin toisilleen vastakkaisiksi, ne voivat myös kietoutua yhteen niin, että niitä ei lopulta pysty erottamaan toisistaan. Keskeistä Ångermanin tavassa kyseenalaistaa ihmisen ja eläimen välinen vas-takkainasettelu on hänen tapansa käyttää elokuvaa järkyttämään ajatusta koskemattomasta luonnosta. Simpanssit näyttävät rinnakkaisen ruudun toisistaan erotetun ihmisparin käsinkosketeltavalta parodialta, affektiivisen eläimellisyyden peilikuvalta. Kamera asettaa kosketeltavuuden etäälle, mutta korostaa samalla sitä, että etäältä tarkastelu on usein ainoa keino päästä näkemään vilaus jostain, mitä voitaisiin kutsua intiimin kosketuksen totuudeksi.

Ihmisen ja eläimen välisen kahtiajaon epäyhtenäistä intiimiyttä, samoin kuin ihmiskehon ja eläinkehon välille hahmoteltuja analogioita, päästään vilkaisemaan kodinomaisessa ympäristössä. Yhdellä projisoinnilla kamera viipyilee ihmisten ja eläinten jälkien vastakkainasettelussa: eläinten jälkiä hiekassa ja maassa, ja ihmishahmoinen muoto sängyllä; pysähtynyt kuva suomuisesta liskonnahasta domestikoidun ihmisihon sileän haavoittuvuuden rinnalla. Tällä kuvaruudulla hahmotelluissa vastaavuuksissa eläin- ja ihmiskehojen välillä on kyse muustakin kuin visuaalisista analogioista. Asettamalla ihmisyyden ja eläimellisyyden vastakkain Kuolleet kävelevät rinnakkain elossa olevien kanssa piirtää liikkuvan ja pohjimmiltaan epävarman ja kyseenalaisen rajan niiden välille.

John Cunningham
Kirjoittaja ja tutkija

Yhteystiedot:
maria.angerman(at)gmail.com