Galleria Huuto » Project Room
Kaarina Haka

[slide=1]

Galleria Huuto Jätkäsaari – Project room

Kaarina Haka
9.3.-14.4.2013

When preparing my earlier exhibitions, a chaos invisible in the exhibitions has ruled in my studio. The chaos remains in the studio.

I worked in the project space of Galleria Huuto Jätkäsaari for the beginning of the year. The space is fine and rough. I brought with me different materials piled up during the years, unfinished pieces and old works. With the material transferred from my studio, also the chaos came along. During two months, my goal was to build the materials into an installation where you could see a track of this chaos and the process itself.

My works are painting installations. I was born 1974 in Hämeenlinna and studied painting in the Finnish Academy of Fine Arts. I live and work in Helsinki.

Installaatio from Kaarina Haka on Vimeo.

HALUUTSÄ TANSSIA MUN KANSSA?

[slide]

Anja Helminen esittää Galleria Huudon Jätkäsaaren projektitilassa installaatio näyttelyn Haluutsä Tanssia Mun Kanssa? Installaatio koostuu valokuvista, kahdesta videosta ja yhden päivän tapahtumasta Speed Dating.
Videoista toinen on kuvattu Helsingissä ja toinen Tampereella. Videoissa esiintyy Tanssikaveri, joka kysyy kadulla vastaantulevilta miehiltä, josko he haluaisivat tanssia. Videoiden kuvaustilanne on performanssi, jossa kuvaaja seuraa taiteilijaa eli taideteosta maisemassa. Teoksissaan Helminen tutkii videoperformanssin ja liveperformanssin häilyvää rajakäsitettä. Näyttelyn valokuvissa Tanssikaveri esiintyy Vintage asuissa matkalla tansseihin. Valokuvat ovat jatkoa aikaisempaan valokuvasarjaan Vintage Catwalk, joka oli osa Helsinki Photography Biennial ohjelmistoa vuonna 2012 Galleria Huuto Uudenmaankadulla.
Installaatio näyttely huipentuu sunnuntaina 16.6.2013 klo 12-16 Speed Dating tapahtumaan, johon yleisö voi vapaasti osallistua. Speed Dating tapahtumassa Tanssikaveri on yleisön kanssa treffeillä. Treffit kestävät 5 minuuttia kerrallaan henkilöä kohti. Treffeillä yleisö voi kohdata Tanssikaverin livenä ja mahdollisesti löytää itselleen Tanssikaverin kesäksi 2013.
Tervetuloa!
Kuva-ja mediataiteilija Anja Helminen valmistui Kuvataideakatemiasta vuonna 1999. Hän debytoi Nuorten Näyttelyssä Helsingin Taidehallissa vuonna 1995 ja on siitä lähtien osallistunut lukuisiin näyttelyihin kotimaassa ja ulkomailla. Hän työskentelee videon ja valokuvan menetelmillä performatiivisesti niin että hän esiintyy kameran edessä, tehden itsestään taideteoksen kameralle. Galleria Huudon toiminnassa hän on ollut mukana vuodesta 2005 lähtien.

kotisivu: www.galleriahuuto.net/Anja_Helminen

Ole Martin Lund Bø

[slide=1]

Ole Martin Lund Bø
Untitled floor piece and painting
Galleria Huuto Jätkäsaari – Projektitila
3.-18.8.2013

Ole Martin Lund Bø (Norwegian, born 1973) has had solo exhibitions in
Norway, Germany and New York. He was in the International Studio &
Curatorial Program in New York in 2006-2007. He graduated from The Academy
of Fine Arts in Bergen, Norway, in 2002. Lund Bø currently lives in
Helsinki.

Ole Martin Lund Bø has a distinctive minimal, interdisciplinary approach to
his work. He playfully misuses materials as an entry into a larger paradox.
His materials and subject matter – such as foil, tinted glass and rubber –
are inscribed with meaning, radiating power and desire. They act as
excerpts of architectural structures or forms of social decorum. The works
themselves, however, are extractions rather than abstractions, suggesting
an act or a certain behavior. The formal minimalism engenders the feeling
that the intended subject is somehow missing from the work, existing just
outside the field of the work. The monochrome surfaces are stage sets,
codes and catalysts, producing their own specific rules of engagement.

AIR

AIR

Tanja Koponen
Galleria Huuto Jätkäsaari – Project room
14.9.-29.9.2013
NOTICE: New opening hours: tue-sun 12-17
………………………………………………………….

Kirkko-ryhmän Kirkkopäivät

[slide=1]

KIRKKO-RYHMÄN “Kirkko ja Koraaleja”-installaatio ja kirkonrakennuspäivät Galleria Huudon projektitilassa Jätkäsaaressa 21.1. -25.1.2014. Mikäli haluat liittyä mukaan kirkonrakentamiseen tai seuraamaan sitä, soita Saara-Maria Karirannalle, yhteystiedot alla.

26.1.2014 su klo 17-21 “SEURAT”-kaikille avoin yleisötapahtuma. Vapaa pääsy

Kirkkopäivät on luterilaisesta kulttuuriperinnöstä nouseva tapahtuma, jossa rakennetaan kirkkoja ja kokeillaan uskontoa, tutkitaan ja käsitellään pyhää ilman uskonnollista vakaumusta tai sitoumusta.

Kirkkopäivillä etsitään väliinjäävää, sitä mikä on liian pieni kolehtihaaviin ja putoaa läpi, katkoja saarnassa, sitä mitä jumalanpalveluksessa ei ole tehty, mutta voitaisiin tehdä. Työryhmä on kiinnostunut tutkimaan uskontoa, uskonnollisuutta, luterilaista kulttuuriperimäämme. Juuri tässä ajassa, jossa kirkosta erotaan kiihtyvällä tahdilla ja monet muut uskonnot ja rituaalit houkuttavat enemmän kuin meillä vuosisatoja vaikuttanut luterilainen kristinusko.

Tilaan luodaan ryhmänäyttelynomainen kokonaisinstallaatio, jossa ja tulkintoja kvasiuskonnollisesti, filosofisesti, ja arkkitehtonisesti aiheesta “kirkko”. Rakennamme projektitilassa kirkkoja, joita sijoittelemme ympäri kaupunkia, ikään kuin graffiteja. (Voi tulla rakentamaan oman kirkon, mutta työryhmä elää pyhällä hengellä ja ilman sitäkin, joten materiaaleja tai ohjeita ei ole.) Kirkkopäiville sävelletään koraaleja, jotka osittain soivat tilassa äänimaailmana ja osittain esitetään ohjelmallisessa illassa, Seuroilla.

Seuroissa keskitytään luomaan pyhää ja harrasta performanssin, musiikin, kuvataiteen ja saunan kautta. Seurat ovat vapaat kaikkien osanottajien esiintyä tai todistaa, kielillä puhuminenkin on mahdollista, jos osaa.

Taiteilijoina ja esiintyjinä mm. Pentti-Otto Koskinen, Mi Duncker, Maija Saksman, Tellervo Viitaniemi, Antti Nyyssölä, Seppo Renvall, Mikko Karvinen, Saara-Maria Kariranta, Hanna Nauska, Pauliina Turakka-Purhonen ja Miina Äkkijyrkkä

Lisätiedot:

Saara-Maria Kariranta,
p. 040-8326631
saaramaria.kariranta(at)gmail.com

TAI

Maija Saksman
p. 044-5319161
msaksman(at)gmail.com

Familiar Strangers

[slide=1]

Sanna Härkönen
Familiar Strangers
Galleria Huuto Jätkäsaari – project space
14.2.-2.3.2014

During past 1,5 years I’ve drawn about 220 black and white small-scale drawings. I discover my subjects from everyday observations, photos, newspapers as well as from my dreams and imagination. Any subject that captures my attention is good for drawing.

In Galleria Huuto Jätkäsaari project space I collect my drawings together in order to make installations, to search for parallel and alternative narrations, and to find and show fragments and glimpses of something that’s happening, just happened or still belongs in the future.

And then I will continue drawing. Welcome!

Sanna Härkönen
harkonen.sanna(at)gmail.com
www.sannaharkonen.com

PROJECT SPACE

[slide=1]

PIA SIRÉN
PROJECT SPACE
Galleria Huuto Jätkäsaari
27.3.-13.4.2014

The space itself and its big ceiling fan serve as the starting point for my project. The fan is like a warm tropical breeze. The project space is a temporary space for experiments. I will build the exhibition on site for three weeks, leaving the process visible. In my previous works I have built landscapes that have been more “finished”, like perfect postcard-views. In this project the landscape will not be static, but instead it will be subjected to changes.

I am an artist working with installations and sculpture. In my recent works I have built artificial landscapes and nature with construction- and garden materials. I have received my MFA from the Finnish Academy of Fine Arts in 2012. I live and work in Helsinki.

www.piasiren.com

JÄLKITILA / Riikka Niemistö and Maria Nupponen

JÄLKITILA

Drawing with action. Dancing with brushes. Contours and faded images. Chaos and a longing for order.
Footprints on a clean floor. Newspaper and waste paper. Deeds done and left undone. What kind of traces
do we leave on the world, and what consequences do these traces have? How much trash do we leave behind, whether we like it or not?

“Jälkitila” is a performance boldly combining physical contemporary theatre, performance
art, visual art and dance. The aim is to use as much recycled and waste material as possible and mostly
avoid buying new things. During the performance paper trash, old newspapers, cardboard boxes and other
recycled materials are transformed into new shapes and images.

Riikka Niemistö and Maria Nupponen are professionals of two different fields of art from Helsinki, Finland. In their collaboration they explore the similarities and differences between performing and visual
arts, trying to find new forms of both creating and experiencing art, occasionally venturing out into each
other’s areas of expertise.

Premiere: Fri 16.5.2014. at 19.00.

Other performances: Sunday 18.5., Tuesday 20.5., Wednesday 21.5., Friday 23.5., Saturday 24.5.
All performances at 19.00.
Tickets 10/8e.

Ticket reservations jalkitila(at)gmail.com
More information: jalkitila.wordpress.com, Riikka Niemistö/050 531 5517
Location: Galleria Huuto Jätkäsaari, Tyynenmerenkatu 6

[slide=1]

Juho Hellsten & Mikko Martikainen: Home Sweet Home – Vahinkorunoja talosta

[slide=1]

Juho Hellsten & Mikko Martikainen
Home Sweet Home – Vahinkorunoja talosta
Galleria Huuto Jätkäsaari – projektitila
29.5.-15.6.2014

Lapsuudenkoti on tullut tiensä päähän. Talo on vuosien varrella tyhjentynyt asukas kerrallaan. Viimeinen heistä muutti pois kesällä. 60-luvulla rakennettu puinen omakotitalo ei ole nykysäädösten mukaan kelvollinen asumistarkoitukseen. Riihimäen Patastenmäessä sijaitseva tontti on myyty. Uusi omistaja purkaa sillä vielä seisovan talon jäänteet uuden rakennuksen tieltä.

Mitä inhimillisistä elämän pyrkimyksistä jää jäljelle kun koti muuttuu terveydelle haitalliseksi ja asumiseen kelpaamattomaksi? Koti on paikka, joka suojaa asukastaan maailmalta, suo tälle sijan levolle, limittyy muistoihin ja jäsentää olemassaolollaan elämää. Kuinka välittää tai kertoa muille tästä suhteesta ihmisen ja materian välillä sortumatta itsestäänselvyyksiin tai halpahintaiseen nostalgiaan?

Pyrkimyksemme on hyödyntää hetken tuota jäljelle jäänyttä elämispaikan lahoa ydintä, joka kantaa itsessään merkityksiä ja muistoja menneestä ajasta, ennen kuin se siirtyy materian kiertokulun lain mukaisesti lämmittämään siitä irtoavalla energialla muita koteja takkoihin tai jätteenkäsittelylaitoksen uuniin.

Taidekonteksti saattaa olla ainoa kunniallinen tapa kohottaa joskus uljas, nyt jo jätteeksi luokiteltava aines, sille kuuluvaan arvoon. Käytämme työssämme ainoastaan purettavasta talosta kerättyä materiaalia, jota muokkaamme alitajuntamme ohjastamina.

Uskomme että Itsetekeminen ja maailman muokkaaminen omin käsin on kaikkein suorinta poliittisinta toimintaa, vastarintaa ilman iskulauseita, kaupallisuutta tai riistoa.

Miksi kutsuisimme näitä objekteja tai materiaalikeskittymiä, jotka näyttelytilaa täyttävät? Onko kyse veistoksista, rakennelmista, rakenteista vai tiloista tilassa? Onko koko sotku installaatio, kokonaistaideteos vai rakennettu mielenmaisema?

Koska runollisuus eli poeettisuus tarkoitti alunperin tekemistä ja luomista, kutsumme valmistamiamme tilaan sijoitettavia kolmiulotteisia objekteja vahinkorunoiksi. Annamme muokkaamamme ja järjestelemämme materiaalin synnyttää vapaita mielikuvia ja ristiriitaisia assosiaatioita eli tahallisia vahinkoja.

Metodimme on materian runollista sekakäyttöä ja raadonsyöjämeininkiä. Mätä kasa lautaa on mahdollisuus. Tukku seteleitä on luovuuden loppu. Toivomme että mielikuvamaailmamme nykyisyyden menneisyydestä sytyttää purkujätteen toiseksi viimeiseen kirkkaaseen liekkiin ja leikkiin.

Helsingissä 5.5.2014

Mikko Martikainen & Juho Hellsten

Tiina Nevanperä: Sense & Sensibility – Research on Experience

[slide=1]

Tiina Nevanperä: Sense & Sensibility – Research on Experience
Galleria Huuto Jätkäsaari, Projektitila
22.8.-31.8.2014

Avajaiset ja ohjelmaa torstaina Taiteiden yönä 21.8. klo 18-. Tervetuloa!

I have examined my work and paintings as if I were walking on foreign ground. As if I had been turned up-side down numerous times; as if my works had popped out of my insides and unfurled yet again and again, revealing their endless strangeness and foreignness. Patterns and rhythms have kaleidoscopically changed after numerous scrapings, deletions and obliterations. It has been difficult for me to define the basis of my works. I realize that their clumsiness and inadequacy bother me. Often I feel ashamed and horrified by my works. At the same time I have become naked to myself, thus perhaps even ridiculous. It is a torment to see myself in my works. Is it true that the image never lies? Yet I have occasionally experienced a sense of the fleeting and fading moment of perfection. It is at that moment that I have truly felt alive.

It is true that each of my works is imperfect. But even though there is no ranking by which I could judge my paintings, I realize that I analyze both them and myself through my works. I work not only to paint a master-piece but also to feel myself at work, feeling how the treatment of materials and the movements of my body unite to become an experience – my experience. Nobody else’s experience could possibly suffice for me.

I sit at a chair in my stained painting clothes. I stare at an unfinished work that leans against the wall. Two other works lie on the ground. I sip some tea. I stare at the work as if it were an unknown truth that embraces me: the grand illusion. An overwhelming force, emotion, thought arises in my body, urging me to continue the work with a liver pâté color. Another voice inside my head shouts: think again, liver pâté will affect eve-rything around. I take a deep breath. I rise up from the chair. I go and mix the liver pâté and start vigorously applying it on the canvas, covering the color of an overripe banana underneath. Is it wrong to give a color to “a thing”? After all, the painting is not about the color alone, even though they say I am a colorist.

I started my artistic research because my artistic activity and the issues arising from it, a sense of inadequacy and shame in particular, as well as the themes revolving around them presented themselves as a demand to begin it. In the early stages of my research I felt like I was progressing without any logic. Little by little, however, anxiety and confusion have vanished and I have learnt how to think with emotion. Yet I still won-der: how can I be sure not to go astray?

I see everything that I have done, felt and thought during my research, and I don’t see it. Everything that I have done during the past years spreads out in front of me: all the straying, madness and complete ignorance. I try not to feel the goal; I stumble in half-light without knowing where the “essence” of my research is hid-den. It is extremely difficult to direct one’s path. Who am I when I paint? I play hide-and-seek with myself. My research advances like a game of mirrors, its goal is to become mirror instead of the mirror. The mirror must always be honest.
Working is about expressing oneself. Also research is about expressing. Expression is inevitable. My re-search method has emerged in the course of the research with art as the basis. My research approach does not know any boundaries between art and science. My research is divided into two parts, an artistic one and a theoretical one, but the borderline between them is blurred. And in my research there has always been a question lurking at the background: what is research? My exhibition in the Project Room of Galleria Huuto is an opportunity to approach research on experience.

I thank my supervisor Mari Rantanen and my friends for their unconditional support during my research journey.

Tiina Nevanperä is a doctoral candidate at the Department of Art at Aalto University’s School of Arts, De-sign and Architecture.

24.8.2014 Maalatessani etenen askel askelta. Etenen, enkä tiedä vielä mihin. Mitä loistavin tilaisuus tutkimiseen: maalaaminen on tietoisuutta loputtomista mahdollisuuksista. Tämä ei ole kuitenkaan mitenkään ahdistavaa, vaan herättää minussa loputtoman uteliaisuuden ja tiedon janon. Maalauksen pääsisältö ei ole aineellinen taideteos, jokin kuvituksen kaltainen, vaan mittaamattomaksi ja abstraktiksi muuttunut kokemuksen ja materiaalin tuntu juuri tässä ja tällä hetkellä. Maalaaminen on todistus kaiken äärettömyydestä ja siitä sillä on todellakin ja vuosituhansien ajoilta paljon kerrottavaa. Jokaisella maalarilla on oma koordinaatistonsa, jokin sisäinen navigointisysteemi, omat laatuvaatimuksensa, mutta silti maalaaminen on jatkuvassa epävarmuudessa elämistä eikä sitä voi koskaan kokonaan hallita. Mitään valmista uraa ei ole. Toivon, että herkkyyteni ei koskaan katoa.

Parasitic

The Frame of Reference

Karolina Kucia - Parasitic

Parasitic is artistic practice and production. Parasitic is series of objects, actions, sites and inhabiting relationships between them. Parasitic is about creative labour, production of knowledge and economy of events. Parasitic is based on mutant or incomplete existences that are sometimes only compatible, sometimes even functional and sometimes dysfunctional community.
Parasitic is also a portrait of a mental state and productivity of a freelance creative worker. 

In Project Room I will be interviewing other workers (come, if interested – info below), planning and developing objects – Parasitic Furniture and Parasitic Architecture pieces and working on Parasitic Performance. For Parasitic Performance I am also employing for free two cockroaches.

Project room time is for recognizing the frame of reference and for struggle with own cynicism, narcissism, opportunism, and anxiety to become useful part.

Come! Visit me in Project Room during the gallery opening hours
or
Join during one of the special events!

1. Schedule your appointment for interview about work, labour structure and parasites. I am serving microwaved “Thai cube” lunch + coffee or tea, sometimes even cookies. Interview last 1 h. 
Contact: karol.ku(at)gmail.com

2. See and comment demo of Parasitic Performance in Huuto Gallery
19.10. at 12.00
25.10. at 15.00

3. See a bit during Pieni Esitystaide Pecha Kucha 2.10 at 19.00 – Ihana Baari, Tiivistämo, Suvilahti
http://www.madhousehelsinki.fi/event/pieni-esitystaide-pecha-kucha/

4. Come to finale!
Parasitic Performance at Mad House 27.10 at 19.00, Tiivistämo, Suvilahti
http://www.madhousehelsinki.fi/project-view/karolina-kucia-parasitic-performance-hang-on/

More info about Parasitic project:
http://pa-ra-site.tumblr.com/

Karolina Kucia
My works are performances and organizational experiments in context of art production, collapse of meaning, sanity and power structures.
I like to create paradoxical or parasitical systems of subject-objects. Performer’s is subject-object playing cultural production and politics in condition of precarious labour. I look for moments of disruption. I work with event of lapse, slip and stutter. I like to look through the technical decrease, loosing quality and good-looking face. I like to let those elements govern the process of becoming. I reanimate them back into the an a…a….ar….aar……t work.
I work with what is. Wishes are wishes. Illusions are illusions. Ehh, it takes so slow to look at each thing, see it, understand how does it work and what can it do and put it back in its place. I work with anti-metaphor – rather a joke. I work with stupidity, silliness, shame, awkwardness and confusion. I develop some strange love for little mistakes and social awkwardness as well as for the dirt. They are my ground.

http://karolinakucia.com/

About Darkness

Sari Tervaniemi: Pimeydestä

About Darkness
Photographs
Galleria Huuto Jätkäsaari / Project space

Open 7.-9.11. and 15.-30.11
Tue – Sun 12-17

About Darkness tells about children who are ignored and left alone. They feel a sorrow they cannot name. They wake up in a panic and wonder: is there anybody who would understand me? Is there anybody who would protect me?

Sari Tervaniemi lives and works in Helsinki. She graduated in the year 1999 at the Slade School Fine Art, London (MA). Her works have been shown internationally for example at galleries in New York, Mexico City and Barcelona. In the year 2010 she had her last solo exhibition in Helsinki at the Photographic museum of Finland / Project room. Next she will show her works at Theredoom in Madrid.

Supported by Arts Promotion Centre Finland

Welcome

info: Sari Tervaniemi 050591 7339
sari.tervaniemi(at)gmail.com

address:
Galleria Huuto Jätkäsaari / Project space
Makasiini L3, Tyynenmerenkatu 6