Avoinna joka päivä klo 12 - 18




PIA SANDSTRÖM

YKSISIVUISIA KIRJOJA, KIRJA TAIDETEOKSESTA, KATOAVA NAINEN JA MUUTA + LABYRINTTI ARKISTO

22.8.2.9.

pia


Kuvat

Pia Sandström työstää usein eri objekteista, äänestä, videokuvasta ja tekstistä koostuvia installaatioita. Häntä kiinnostaa todellisuuden ja fiktion, arjen ja magian eri kerrosten näkyväksi tekeminen. Hänen työnsä liikkuvat kuvan ja kirjallisuuden rajamailla. Teksti esitellään usein installaatioiden osana, kirjamuodossa tai itsenäisinä töinä, kuten meneillään olevassa projektissa Ensidiga böcker (Yksisivuisia kirjoja, 2004–). Teemallisesti hänen työnsä käsittelee muistoa, tajunnan virtaa sekä erilaisia henkilökohtaisia ja maantieteellisiä todellisuuksia. Odotuksen ja kaipuun tunne ja halu jakaa kokemuksia muiden ihmisten kanssa ovat läsnä hänen töissään. Pia Sandströmin työ vie ajatuksen tavanomaisten rajojen ja kategorisointien tuolle puolen, ja antaa tilaa sekä tunnetasolla tapahtuvalle että todelliselle osallistumiselle.

Galleria Huudossa on esillä Pia Sandströmin This side of the forest longing for the great ocean (2007), joka koostuu kirjeenomaisesta julisteesta ja kertomiselle omistetuista nettisivuista. Työn lähtökohtana ovat ihmisten jatkuvan muuttamisen seuraukset, ja muuttamisen positiiviset ja negatiiviset kokemukset, jotka yhdistyvät ja tulevat osaksi henkilökohtaista historiaa; miten eri tavalla tulkitsemme meitä ympäröivän maailman. Nettisivu koostuu julisteen avoimelle kutsulle yleisövastauksena tulleista lisäyksistä, kommenteista ja kuvista

Installaatio Wanted: research assistant for project already under way (2006) on Siri Hustvedtin kirjaan ”The Blindfold” liittyvä, fiktiivinen biografia. Katsoja viedään toisen ihmisen historiaan, ja hän joutuu suhtautumaan erilaiseen rekvisiittaan tai erilaisiin esineisiin. Esineistä tulee muistojen ja mielikuvitusten välittäjiä, eräänlaisia olemassa olon avaimia.

Galleria Huudossa on esillä myös Associationen (Assosiaatio), taideteokseen suhtautuva kirja, Loopen (Luuppi), kirja ilman alkua tai loppua, sekä Ensidiga böcker (Yksisivuisia kirjoja).

Labyrint Arkiv (Labyrintti Arkisto) ->
TekstiTaide ->

Marina Ciglar

Lisää:
piasandstrom.com
thissideoftheforest.net
botkyrka.se/konsthallen

IASPIS - International Artists Studio Program In Sweden:in sekä Kulturkontakt Nord:in ja Botkyrka kommun:in ystävällisellä tuella.




JANI RUSCICA

VIISI VARIAATIOTA TEEMASTA


22.8.2.9.

jani


Kuvat

Jani Ruscican (1978) kahden uuden kokeellisen lyhytelokuvan kokonaisuus Batbox / Beatbox paljastaa ihmisen näön rajallisuuden luonnossa ja kulttuurisessa kontekstissa. Batbox / Beatbox rinnastaa kaksi vastakkaista ympäristöä: lepakoiden yöllisen kaikuluotauksen kautta kuvatun luonnon ja hip-hop -taiteilijoiden luotaamaan urbaanin metropolin. Lyhytelokuvien välinen vuoropuhelu toteutuu taitavasti niin rakenteellisesti, äänellisesti kuin sisällöllisestikin. Elokuvien keskiöön nousee kaksi erilaista äänen ja liikkeen tuottamisen muotoa keinona hahmottaa ja navigoida omassa elinympäristössä. Batboxissa ääntä ja liikettä kuvataan puhtaasti biologisena ilmiönä, Beatboxissa kulttuurisista lähtökohdista.

Batboxin Ruscica on toteuttanut yhteistyössä lepakoiden bioakustiikkaa Bristolin yliopistossa, Englannissa tutkivan Jon Flandersin kanssa. Beatboxissa pääroolissa ovat new yorkilaiset beatbox -taiteilijat Kid Lucky ja Shockwave sekä Spoken Word  -taiteilija Vocab.  Lepakoiden tutkimuslaboratorioon ja yölliseen metsään sijoittuva Batbox on runollinen kuvaus lepakoiden hämmästyttävästä kyvystä käyttää ääntä maantieteellisen sijaintinsa paikantamiseen. Pimeydessä käytetty etsintävalo paljastaa selkeästi ihmisen näön rajallisuuden. New Yorkin esikaupunkien kaduille, koripallokentille, ja metroreittien varteen sijoittuvassa Beatboxissa spottivalo tuo esiin kaupunkitilan kaupunkisinfonian näyttämönä, jossa jokaisella kadunkulmalla ja tupakantumpilla on Vocabin sanoin tuhat tarinaa kerrottavana.

Ruscican aikaisemman kolmesta lyhytelokuvasta muodostuvan Contrapuntal -teoksen tavoin uudet lyhytelokuvat ovat syntyneet dialogisena prosessina. Ruscica antoi beatbox -taiteilijoiden improvisaation lähtökohdaksi lepakoiden ääniraidan Batbox -teoksesta, jonka pohjalta beatboxaajat loivat oman äänellisen tulkintansa elinympäristöstään. Hip-hopin viidenneksi elementiksi kutsuttu beatboxaus syntyi 1970-luvun lopulla Etelä-Bronxissa. Soittimien ja dekkien puuttuessa hip-hopparit matkivat rumpuja, rytmiä ja scratch-ääniä omalla äänellään biitin luomiseksi. Prosessissa Ruscica heitti pallon Vocabille ja beatboxaajille. Kysymys on yhdessä luomisesta, taiteilijoiden välisestä yhteistyöstä. Me lainaamme ja luomme uudestaan, prosessi lonkeroituu ja leviää muodostaen kulttuurisen jatkumon luoden samalla uusia sosiaalisia tiloja.

Huuto -gallerian näyttelyssä Helsingissä esillä on viisi variaatiota teemasta. Beatboxaus syntyi hip-hopin viidenneksi elementiksi. Lyhytelokuvien rinnalla näytteillä on kuuden, pienen, läheltä kuvatun muotokuvan sarja. Muotokuvat vahvistavat osaltaan taitelijoiden profiilia yksilöinä alakulttuurisesta kontekstista irrotettuna. Pukkijalkaisella pöydällä kalvoille piirtyvät valokopiokartat beatboxaajien asuinalueista New Yorkissa ja lepakoiden elinpiireistä limittyvät kollaasiksi.  Säveltäjä ja muusikko Aarne Riikonen vie eteenpäin luomis- ja kulttuuriprosessia nuotintamallaan hevosenkenkäyökkö-lepakoiden ja beatboxaajien duetolla, joka esitetään avajaisissa. Näyttelytilassa nuotinnettu duetto on esillä nuottitelineellä. Näyttely peilaa kulttuurisia prosesseja, erilaisia tapoja hahmottaa omaa ympäristöä, pyrkimystä nähdä ennakkoluulottomasti.    

Marita Muukkonen

Huudon näyttelyn lisäksi Jani Ruscica esittää Beatbox, alternate take -lyhytelokuvan installaationa Taidehallin studiossa 18.8 – 16.9.2007. Myös Jani Ruscican aikaisemmissa videoteoksissa (mm. Swan Song, Contrapuntal) äänellä ja musiikilla on hyvin keskeinen rooli. Jani Ruscica on suorittanut kuvataiteen kandidaatin tutkinnon Lontoossa, Chelsea College of Art and Design -oppilaitoksessa ja viimeistelee parhaillaan taiteen maisterin tutkintoa Kuvataideakatemiassa. Ruscica on työskennellyt residenssitaiteilijana New Yorkissa, Amsterdamissa ja Färsaarilla ja hänen videoteoksiaan on nähty monissa kansainvälisissä näyttelyissä mm. Lontoossa, Kööpenhaminassa, Berliinissä, Pietarissa, Barcelonassa ja New Yorkissa

Yhteystiedot: 040 708 5361 ja jani.ruscica(at)gmail.com